KASVATUS

SUOMEN GERBIILIYHDISTYS

Suomen Gerbiiliyhdistyksen kotisivut tarjoavat monipuolisen sivuston, jossa on perustietoa gerbiileistä: hoito-ohje, rotumääritelmä, sairaudet, värikuvaukset, kasvattajakurssi, genetiikka

Keskustelupalstat: Pulmarumpu, Aavikkorumpu ja Kaupparumpu

Gerbiili lemmikkinä

Gerbiilit ovat kotoisin Keski-Aasiasta, Intiasta, Lähi-idästä ja Afrikasta. Eurooppalaiset "löysivät" gerbiilit Itä-Mongoliasta 1867. Niitä kasvatettiin onnistuneesti Mongolian ulkopuolella Japanissa 1930-luvulla, josta Victor Schwentker toi muutaman yksilön tutkimustarkoituksiin vuonna 1954. sieltä muutama pari lähetettiin Englantiin vuonna 1964.

Gerbiilien luonnollinen elinympäristö on savannit, arot ja autiomaat

Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jolla kasvaa ruohoa, mutta usein myös pensaita ja/tai puita. Kuiva- ja sadekausi vuorottelevat. Eniten sataa kesällä. Sadekautena on ukkospitoisia rankkasateita, jotka aiheuttavat monesti tulvia. Kuiva kausi on savannilla vähintään 10 viikkoa pitkä. Sademäärä vaihtelee 250- 2000 mm:n välillä. Savannilla on puita yleensä 10-49 %:lla maa-alasta. Tyypillisellä savannilla ruohomaastossa kasvaa akaasiapuita harvakseltaan, mutta on myös metsäsavanneja ja ruohosavanneja ja kaikkea siltä väliltä. Kuivina kausina puut ja pensaat pudottavat lehtensä ja ruoho kuihtuu. Savanni rajoittuu sademetsiin ja aavikoihin.

Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton alue. Aroja tavataan usein lauhkealla ja subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä ja ne ovat usein tasankoja, joskus myös vuoristoissa, joilla ei kuivuuden vuoksi vilja menesty. Keväisin arotkin kukkivat, kun sipuli- ja mukulakasvit puhkeavat kukkaan lyhyen sadekauden aikana.

Gobi on suuri aavikkoalue Pohjois-Kiinassa ja eteläisessä Mongoliassa. Sana gobi tarkoittaa aavikkoa mongoliaksi. Gobin aavikko liittyy erityisesti mongoli-imperiumin historiaan ja moni Silkkitien tärkeä kaupunki sijaitsi siellä. Gobin aavikon pinta-ala on noin 1 300 000 km² ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista. Aavikot mielletään usein hiekkaisiksi, mutta suurinta osaa Gobista peittää paljas kallio.

Luonnossa gerbiilit elävät jopa 20 yksilön perhelaumoissa, joissa vain yksi dominoiva uros ja naaras lisääntyvät. Ne elävät laajoissa käytäväverkostoissa, jotka voivat ulottua puoli metriä maan alle. Käytävien varrella on useita kammioita pesimiseen ja ruoan varastointiin.

Gerbiileillä on tarkka kuulo ja ne kuulevat lähestyvät petolinnut kuten pöllöjen siipien iskut. Gerbiilit kommunikoivat enimmäkseen hajuilla.

Gerbiilit ovat luonnossa noin 60 - 70 grammaisia. "Young M. unguiculatus weigh 3 g at birth, 7 g at 10 days of age, 23 g when a month old, 40 to 41 g at 2 months, 46 g at 3 months and 48-60 g at 5 months of age. The animals born in spring attain a body weight of 60-70 g and a body length of 110-120 cm by autumn. Summer born animals also attain similar body weight and length by spring (LEONTJEV, 1954)."

Gerbiilit eivät yleensä ääntele, ääntely liittyy vaaraan, seksuaalisuuteen ja siihen kuuluu myös jaloilla rummutus.

Lemmikkinä pidetyt Mongolian gerbiilit ovat toisin kuin muut jyrsijät yhtä aktiivisia päivisin ja öisin.

Gerbiilit ovat luonnossa laumaeläimiä, eikä niitä saisi koskaan pitää yksin. Gerbiilien elinikä on noin neljä vuotta, lisääntymiskykyisiä ne ovat 7 viikosta 18-24 kuukauteen. Gerbiilit voi yhdistää parhaiten alle 10 viikon ikäisinä. Sitä vanhempien gerbiilien kanssa olisi hyvä yhdistää vain nuoria noin 7 viikkoisia yksilöitä. Gerbiilit voivat tapella yhdistettäessä, jolloin on tarkkailtava tilannetta. Vaara on ohi, kun gerbiilit nukkuvat yhdessä. Jos aikuiset gerbiilit ovat asuneet jo pitkään yhdessä, ei niitä tulisi erottaa toisistaan. 

Jyrsijänäyttelyt

Jos olet kiinnostunut harrastamaan jyrsijäsi kanssa, voit osallistua näyttelyihin.

Niissä on kaksi luokkaa, pet ja virallinen. Pet-luokkaan voi osallistua rekisteröimättömät jyrsijät, siellä arvostellaan eläimen kuntoa, puhtautta ja luonnetta. Virallisessa luokassa jyrsijää verrataan rotumääritelmään ja muihin näyttelyssä oleviin eläimiin.

Jyrsijän voi rekisteröidä, kun sen rotu ja väri on määritelty.

Gerbiiliaiheisia linkkejä: