Blogini / mehiläiset

Mistä kaikki alkoi vuonna 2006

Kuulin mehiläisistä työtoveriltani ja tiesin, että halusin kokeilla mehiläisten hoitoa. Alussa ostin itselleni kaksi kirjaa, Mehiläishoitoa käytännössä 1 & 2. Liityin myös Helsingin mehiläishoitajiin. Heinäkuussa kävin työtoverini tarhalla katsomassa kuinka hunajaa kerätään ja kuinka talviruokinta aloitetaan.

Kun kävin ostamassa puvun Laitisen vahavalimolta, mietin, kuinka mehiläiset hyökkäisivät joukolla kimppuuni, vähän kuin Nalle Puhin tarinoissa. Minulle oli yllätys, kuinka rauhallisia mehiläiset ovat, vaikka kirjoissa olikin kuvia mehiläishoitajista, jotka käsittelevät mehiläisiä ilman suojapukua. Ostin myös videon Mehiläisvuosi ja mehiläiskalenterin.

Veimme mökille 10 lavaa ja näin loimme pohjan ensi kesän tarhauksen aloittamiselle.

Ilmoittauduin Mehiläishoidon kurssille Haagaan (5.10.-30.11.2006)

Kurssin antia:
5.10. Mehiläisten hoito Suomessa
12.10. Mehiläiskunnan biologia (rodut, biologia)
26.10. Mehiläishoidon aloittaminen
2.11. Työskentely mehiläispesällä
9.11., 16.11., 23.11. Parveilu, yhdyskuntien lisääminen ja yhdistäminen, talveutus
30.11. Luomutuotanto

- Suomessa noin 4000 mehiläistarhaajaa, elinkeino 100-200 hoitajalle, Suomessa talvehtii noin 60000 pesää

- Yksi mehiläinen elää 800 km, päivän aikana noin 30 km
- Keskinopeus 24 km / h
- Maksimi 40 km / h (=juokse lujaa)
- Kuhnurit lentävät jopa 20-25 kilometriä, eri rodut parittelevat eri korkeuksilla
- Parvi voi lentää 5-10 kilometriä
- Parvi lentää 2-3 metrin korkeudelle etsimään pesää: ontot puut

- 12 keruulentoa, a’ 15-60 min/vrk = n. 8 tunnin työpäivät
- Medenkeruu parin kilometrin säteellä, hyvistä paikoista kannattavaa vielä 5-6 km:n päästä.
- Medenkeruu matkat ovat perinteisesti oletettu lyhyemmiksi, mutta tutkimusmenetelmien kehittyminen on tuonut uutta tietoa.
- Yhdestä pesästä 20 – 100 kiloa hunajaa, keskisato noin 30 kg
- Pesän sisällä 20 asteen lämpötila myös talven pakkasilla

- Leppä ja paju ensimmäiset siitepölyn lähteet
- Sadon kerääminen juhannuksesta noin kaksi-kolme viikkoa eteenpäin (=pääsato)
- Pitkät sateet + kylmyys keväällä, joutuu ruokkimaan pesää
- Toukokuun puolessa välissä pesän mehiläisten määrä pienimmillään (talven mehiläiset kuolleet, uudet eivät vielä syntyneet)

- Jättiläispalsami, Auringonkukka -> talveksi siitepölyä mehiläisille
- Siitepöly = proteiinia, syötetään avotoukille

AMPIAINEN, Suomessa yli 200 ampiaislajia, 14 yhdyskunta ampiaislajia.Lihansyöjiä, varastavat hunajaa syksyisin, Vain kuningatar talvehtii, Jopa jalkapallon kokoiset harmaat pesät
KIMALAINEN, mantykimalainen on yleisin. Keltainen vyö, valkoinen alavyö. Kimalaisia 26 lajia, 18 kimalaislajia, 8 loiskimalaislajia. Syövät siitepölyä + mettä, puutarhoissa pölytyspalvelu (kasvihuoneet). Eivät ole aggressiivisia (mehiläisiä rauhallisempia)
MEHILÄINEN, ei Australiassa / Uudessa Seelannissa (tuontimehiläisiä). Afrikassa 10 eri rotua (Euroopassa, Aasiassa, Amerikassa omat lajit). Suomeen 1700-luvun alussa. Tappajamehiläinen Etelä-Amerikassa. Sao Paoloon vietiin Etelä Afrikkalaisia mehiläisiä 1957. Ongelma poistunut Brasiliasta, siirtynyt Pohjois-Amerikkaan ja Argentiinaan.

Historiaa:
1) Ensimmäiset kalliopiirrokset 10000 vuotta vanhoja Espanjasta -> honey hunter (etsitään mehiläispesät)
2) Mehiläispölkyt (puu siirretty mehiläisineen)
3) Olkipesät (hunajan poistaminen ongelma), 12-15 kiloa hunajaa
4) Pastori Langstrom 1880-luku (viinilaatikot), kehät, hunajalinko

Italialainen mehiläinen (Apis mellifera ligustica), 65% suomen mehiläisistä, ei puhtaita kantoja, kannat vaihtelevat
Krainilainen mehiläinen (A.m. carnica), 60-luvulla päätös, ei krainilaisia. Pohjoisessa yleisempi, kestää kylmempiä olosuhteita paremmin. Ns. vuoristomehiläinen.
Pohjolan mehiläinen (A.m. mellifera), kuoli melkein sukupuuttoon.
Bugfast (hybridi, englantilaiset munkit: italialaiset + pohjolan mehiläiset) 5%, ei parveile, kestää hyvää lentosäätä, rakentaa uutta kennostoa, ei talvehdi hyvin, tuottaa suuria satoja

Emon kehitys munasta aikuiseksi 16 vuorokautta (muna 3 vrk), elää 4-5 vuotta (vaihdettava 2-3 vuoden välein), vaihto syksyisin. Pesän tuottavuus 1. vuosi 100%, 2. vuosi 86%, 3. vuosi 67%. Pesä, jossa yli kolme vuotta vanha emo, tuottavat 20 kg vähemmän hunajaa.
- 40 vuorokauden sääntö, munasta lentomehiläiseksi 40 vrk
- Emoa varjeltava, ettei jää esim. hoitotoimien vuoksi puristuksiin
- Emo munii jopa 1500 munaa / vrk
- Kuhnurit lentävät iltapäivisin etsimässä parittelunhaluista emoa, syksyllä ne tapetaan / häädetään pesästä. Eivät pistä, niillä ei ole piikkiä. Jos syyskuussa on pesässä kuhnureita, jotain on pielessä. Pariutumisilma tyyni yli 20 astetta. Pariutumislentoja yksi / emon elinikä, joskus kaksi peräkkäisinä päivinä.

Emon värit / kansainvälinen sopimus
0 ja 5 sininen
1 ja 6 valkoinen
2 ja 7 keltainen
3 ja 8 punainen
4 ja 9 vihreä
keltainen ja valkoinen erottuvat parhaiten

Pesä:
Pohja, lentokiila
Muovi pohjan alla, jalkojen päällä, 5-10 cm leveämpi muovi (muurahaiset)
Ristikko (tuuletus)
Pesä, kehät
Sulkuristikko (eristetään emo ja kuhnurit)
Hunajaosastot
Läpinäkyvä muovi (mehiläiset kittaavat kehikot kiinni kattoon)
Välikatto, lämpöeriste (vaahtomuovi 5-7 cm)
Vesikatto (muista tuuletus)

Kun menet mehiläispesälle:
1) Onko emo hengissä?
- muniiko emo? (=ei tarvitse löytää emoa, mutta munia pitää löytyä)
- muna, toukka, kotelo, hyönteinen
2) Onko pesässä ruokaa?
- erityisesti keväällä
- hunajaa, siitepölyä (valkuaisaineet), sokerilientä
3) Onko yhdyskunnalla tilaa?
- Sikiöinnin ja meden levittäminen
4) Parveileeko pesä?
5) Tarkkaillaan kaikkea epänormaalia toimintaa (kokemuksen kautta)
- Sairaudet
- Siitepölyä puuttuu
- Mehiläiset eivät lennä ulos
- Sikiöinti epätasaista
6) Punkkien määrän seuranta

Pesä purettava joka kerta, jos emo on alhaalla (9 päivän välein)

Pesän puhdistus syksyllä
- Pesä voidaan pestä soodalla, Fairy, Virkon (maataloudessa käytetty lypsylinjojen pesemiseen)
- Maalaa öljyvärillä (Miranol) ulkopuolelta
- Sisäpuolen mehiläiset kyllästävät mehiläisvahalla

Pesän väli 5-6 metriä, pari pesää voi olla 1,5-2 metrin päässä toisistaan
Pesiin eriväriset lentolaudat, värillinen paperi nastoilla kiinni
Länsi. etelä, itäsuuntaan lentoaukko

Suomessa käytettävät latomapesät:
Langstroth 232x448 mm (yleisin kehäkoko 85%), 13-15 eur + maalaus (pohja + katto samanverran)
Farrar 159x448 mm (10%, yleistymässä)
Zander 220x420 mm (4%)
Gerstung 260x410 mm
Suomipesä 400x250 mm
Kääntöpesä 290x290 mm

Tutkimusten mukaan edullisin pesä emolle munimiseen ja talvehtimiseen mahdollisimman neliönmuotoinen

Talvehtinut yhdyskunta ostetaan keväällä toukokuussa
- Pohja, osastot (10-20 kehää), välikatto (puupesässä) + sulkuristikko, vesikatto
- Jalusta, 30-40 kehää, joissa vahapohjukkeita tai rakennettuja kakkuja, sulkuristikko

Huomioitava pesää ostettaessa:
- Kaluston laatu ja kunto
- Kaluston tyyppi
- Kehien ikä ja kunto
- Aikuisten mehiläisten ikä ja kunto
- Ruokavarat
- Emon ikä ja rotu (edellisvuoden emo)
- Onko emo merkitty (jos ei, voi olla sekarotuinen)
- Yhdyskunnan mahdolliset sairaudet
- Kuinka punkkien torjunta on suoritettu edellisenä vuonna

Tarhan paikka:
- kohtuullisen matkan päässä kotoa
- hiljaisen tien varrella
- autolla mahdollisimman lähelle
- ei saa aiheuttaa häiriötä ihmisille eikä eläimille
- helposti valvottavissa
- lupa maanomistajalta
- tarvittaessa lupa viranomaisilta
- vaihteleva maasto
- eriaikaan kukkivia mesikasveja
- kosteiden paikkojen välttäminen (taudit)
- hakkuualueet (horsma, vadelma)
- hedelmä- ja marjatarhat
- suojaisa mäen rinne länsi-etelä-itä
- lentoaukot idän ja etelän välille
- puiden varjostus iltapäivällä paahtavalta auringolta (varjoa ilta-auringolta, ettei pesä kuumene liikaa)
- ei vesistön tuntumaan (niemen kärkeen)
- ei välittömästi havupuiden alle (lumi tippuu)
- maisemaan sopiva
- ei saastelähteitä (kaatopaikat, teollisuusalueet, moottoritie)
- torjuntamyrkkyjen huomioiminen

MOTTO: Hunaja miehen tiellä pitää

Linkkejä muille sivuille:

www.hunaja.net

Helsingin seudun mehiläishoitajat

Lahtisen Vahavalimo

Kirkkonummen mehiläistuote

Parikka

Linkkejä ulkomaisille sivuille:

Gilles RATIA - kuvia ympäri maailmaa mehiläisistä

Tee se itse, halpa linko