Hiiret lemmikkeinä
Lemmikkihiirinä on Suomessa yleensä tarjolla seeprahiirä (Lemniscomys
barbarus), okahiiriä (Acomys cahirinus) ja tavallisia hiiriä (Mus
musculus). Okahiiriä on kahta eri lajia lemmikkinä; egyptinokahiiri
(Acomys cahirinus dimidiatus) ja niilinokahiiri (Acomys cahirinus
cahirinus).
Seeprahiiret ovat kotoisin Pohjois- ja Keski-Afrikasta; kuivilta
ruoho- ja pensastasangoilta. Okahiiret ovat kotoisin Pohjois-Afrikasta
ja Lähi-Idästä; kuivilta ja puolikuivilta aroilta. Hiiret ovat kotoisin
Euraasiasta, mutta ovat levinneet lähes koko maailmaan ja lähes kaikkiin
elinympäristöihin.
Hiiri (Mus musculus)
Minulla oli ensimmäiset mustavalkoiset hiiret kun olin vielä pieni.
Silloin niitä kutsuttiin japanilaisiksi tanssihiiriksi. Tosin hiireni
eivät kärsineet tasapainohäiriöistä...
Hiiret elävät luonnossa pienissä ryhmissä, niinpä tyttöhiiriä on hyvä
pitää pieni lauma eli noin 3-5 yksilöä yhdessä. Poikahiirten yhteiselo
ei onnistu. Vaikka ne pieninä tulevat toimeen keskenään, niin usein
vahvempi uros valtaa lisää reviiriä niin, ettei heikompi uros pääse
syömään eikä juomaan. Vahvempi uros voi myös tappaa heikomman uroksen
reviiritaistelussa.
Hiiren osto
Hiiret tarvitsevat asunnokseen akvaarion, jossa on tiheä, paino
sanalla tiheä, ritilä päällä tai terraarion. Mitä suurempi akvaario /
terraario on, sitä parempi. Siellä tulisi olla tilaa juoksupyörälle,
ruoka-astialle, juomapullolle, pesälaatikolle ja tilaa kulkea. Hiiret
pitävät vessapaperirullista, joita voi nakertaa ja joihin voi pujahtaa
piiloon.
Kuivikkeena tulisi välttää hienojakoista purua, jota myydään
elintarvikeliikkeissä. Parempaa on myyntinimikkeellä "Mörtti-Röpö"
myytävä karkea puuhake. Sitä myydään lemmikkieläinliikkeissä, eikä se
pölyä laisinkaan.
Hiiret syövät kaupoissa myytävää siemenseosta, varmista viimeinen
myyntipäivä. Lisänä voi tarjota näkkileipää, koiranruokaa, vihanneksia
ja hedelmiä. Muista kuitenkin poistaa pilaantuvat ruoantähteet.
Juomapullossa tulisi olla aina raikasta vettä tarjolla. Muista, että jos
pullonsuu osuu puruihin, se tyhjenee hyvin nopeasti. Märät purut on
poistettava häkistä.
Hiirissä on lemmikiksi sopimattomia yksilöitä, vältä niitä. Pyydä
aina myyjää ottamaan eläin kädelle. Jos myyjä vetää hanskat käteen, tai
pitää hiirtä otteessa, jossa se ei voi purra, vaihda liikettä. Jos eläin
käyttäytyy rauhallisesti ja voit ottaa sen omalle kädelle, osta se. Jos
eläinkaupasta ei löydy sopivaa yksilöä, osta kasvattajalta.
Hiiriyhdistys välittää kasvattajien yhteystietoja.
Kasvattajien eläimet ovat kasvaneet kotioloissa ja niitä on usein
käsitelty paljon, joten ne ovat valmiiksi käsikesyjä ja ihmisiin
tottuneita. Kasvattajat usein myyvät ylimääräiset eläimet eläinkauppaan,
joten hyviä eläimiä voi toki löytää eläinkaupastakin.
Tiedän myös eläinkauppoja, joissa murrosikäiset tytöt hoitavat
eläintenhäkkejä ja käsittelevät eläimiä paljon, jolloin ne ovat
tottuneet ihmisiin. Tärkeintä on, että eläintä (mitä tahansa lemmikiksi
ostettavaa eläintä) voi käsitellä eläimen yrittämättä purra. Eläimen
tulisi olla hyväkuntoinen, peräaukko puhdas, ei ripulia, silmät
kirkkaat, ei vuotavat, turkki takuton ja siisti, ei aivastelua tai
raapimista. Tarkkaile eläimiä puolisen tuntia eläinkaupassa. Tule vaikka
seuraavana päivänä uudestaan ja tarkkaile niitä edelleen. Pyydä myyjää
näyttämään niitä ja ota eläin omalle kädelle. Tee ostopäätös vasta
sitten.
Hiiren hoito
Jos olet epävarma eläimen käsittelyssä ja eläin on erittäin arka
yrittäen purra, on häkin siivoaminen hankalaa. Olet pulassa jos eläin
pääsee karkaamaan. Lemmikistä ei myöskään ole iloa, jos se vain
kyyhöttää arkana häkissään. Älä usko myyjän vakuutteluita eläimen
kesyyntymisestä.
Eläin voi kyllä kesyyntyä kokeneen varmaotteisen hoitajan hoivissa,
mutta se voi myös olla luonnevikainen, arka yksilö, joka ei kesyynny
koskaan. Osta vain kesy yksilö. Kesylle viehättävälle eläimelle on myös
helpompi löytää uusi koti kuin vihaiselle aralle yksilölle.
Älä koskaan työnnä kättäsi eläimen pesäkoloon, olipa eläin miten kesy
hyvänsä. Käytä pesäkoppia, jossa on esim. avoin pohja, jolloin voit
nostaa pesän helposti pois. Pahvilaatikko, josta voi avata yhden sivun,
on myös hyvä ratkaisu, siitä voi liu'uttaa eläimen varovasti ulos. Kesy
eläin usein tulee vapaaehtoisestikin ulos ruoan toivossa, kun rapistelet
kopin kattoa.
Jos olet epävarma eläimen kanssa, nosta se vessapaperirullassa ulos
häkistä, jolloin voit houkutella sen kädellesi ruokapalalla. Jos olet
hyvin epävarma, istu vaikka ammeessa ensimmäisellä kerralla, tuki
vedenpoistoaukko. Suositeltavaa on käsitellä eläintä ensimmäistä kertaa
pienessä huoneessa, jossa on vähän huonekaluja ja ovi kiinni. Mitä
epävarmempi olet, sitä matalammalla käsittele eläintä, istu vaikka
lattialla, jottei eläin putoa korkealta. Ole erityisen varovainen lasten
kanssa, eläintä ei saa puristella eikä tiputtaa.
Siivouksen ajaksi, voit laittaa eläimen vaikka ämpäriin. Varmempi
vaihtoehto on eläinkaupasta saatava jyrsijän kuljetushäkki. Pese häkki
saippuavedellä ja huuhtele huolellisesti. Siivoa häkki jos se alkaa
haista, vähintään kuitenkin kerran viikossa.
Jyrsijänäyttelyt
Jos olet kiinnostunut harrastamaan jyrsijäsi kanssa, voit osallistua
näyttelyihin.
Niissä on kaksi luokkaa, pet ja virallinen. Pet-luokkaan voi
osalllistua rekisteröimättömät jyrsijät, siellä arvostellaan eläimen
kuntoa, puhtautta ja luonnetta. Virallisessa luokassa jyrsijää verrataan
rotumääritelmään ja muihin näyttelyssä oleviin eläimiin.
Jyrsijän voi rekisteröidä, kun sen rotu ja väri on määritelty.
Linkit
Suomen Näyttely- ja
lemmikkihiiret ry
|