LUENTO MUISTIINPANOT

 

 

Genetic variation in dog behavior and selective breeding for mental and physical health in dog populations

 

Luonneseminaari 1.2.2003 / kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki –heti ry.

 

www.kokonaisvaltaisenkoiranjalostuksentukiheti.fi

 

Per-Erik Sundgren / www.genetica.se, eläingenetiikan tohtori.

Sähköpostiosoite pererik.sundgren@genetica.se

 

Koirien käyttäytymiseen testissä vaikuttavat suurelta osin perinnölliset tekijät.

 

Pelkoreaktiot (52%:sti) ovat vahvasti periytyviä. Periytyviä ovat myös saalistus (43%), kontakti (41%) ja uteliaisuus (40%).

 

Ruotsin MH (mentalbeskrivning hund) on Suomen Kennelliiton luonnetestiä vastaava testi, joka koostuu 10 eri osiosta. Testistä ei voi saada hylättyä tulosta.

 

1)     Kontakti, koira kulkee vieraiden ihmisten ohi, tervehtii tuomaria

2)     Leikki, rättileikki, koira vapaana

3)     Saalistus, rättiä vedetään narusta maata pitkin, koira vapaana

4)     Aktiviteettitaso, kuinka koira jaksaa olla passiivisena kolme minuuttia omistajan kanssa hihnassa

5)     Etäleikki, kaukana oleva kaapumies pusikossa heittelee lelua, koira vapaaksi, juokseeko leikkimään kaapumiehen kanssa?

6)     Yllättäminen, narusta nostetaan haalarit äkkiä ylös koiran edessä linnunpelätin asentoon, koiran reaktio + pelkääkö jälkikäteen? Agressiivisuus haalaria kohtaan?

7)     Ääniherkkyys, metalliesinettä vedetään metallista ”pesulautaa” pitkin narusta pusikossa koiran kulkiessa ohi, räminää, koiran reaktio saman paikan ohittamisessa uudestaan

8)     Kummitus, kummitukset tulevat metsästä. koira päästetään vapaaksi hetken kuluttua, meneekö koira tutustumaan + tervehtimään lopuksi?

9)     Leikki 2, haluaako koira vielä leikkiä?

10) Laukaustesti, leikin aikana kaksi kertaa + kaksi kertaa ilman leikkiä

 

Arvostelu 1-5, voimakkain reaktio 5, esim. kontakti, hyppii vasten ja nuolee kasvoja.

 

***

 

Sundgren omisti ensimmäisen koiransa vuonna 1946.

 

Ensimmäiset koiran luonnetestit kehitettiin armeijan tarkoituksiin.

 

Ruotsissa testattu nyt yli 20.000 koiraa MH-testillä.

 

Koirien käyttäytyminen hyvin erilaista hihnassa ja vapaana. Hihnassa pitäminen heikentää testitulosta.

 

Hämähäkkikuvio käytössä, vihreä linja korreloi nollalinjaa, vihreän linja sisällä negatiiviset poikkeamat, positiiviset poikkeamat vihreän linjan ulkopuolella.

 

Nollalinja on keskiarvo testatuista koirista, poikkeamat -/+ poikkeamia keskiarvosta.

Vertailut esim. bokserin ja collien kesken pylväskuviolla.

 

Helppo kouluttaa jos leikkihalukkuus suuri, esim. border collie. Ei suositella kaupunkiasuntoon / kaupunkiin. Koira stressaantuu, jos ei pääse työskentelemään säännöllisesti.

 

Isovillakoirasta hämähäkkikuvio, kaikki muut ominaisuudet negatiivisia, pelokkuus positiivinen.


TESTATUT ISOT VILLAKOIRAT RUOTSISSA

 

Koirarotujen välillä suuria eroavaisuuksia. Eri tyyppiset ihmiset ostavat erirotuisia koiria. Myös omistajan käyttäytyminen vaikuttaa koiran käytökseen testissä, esim. omistaja hyvin hermostunut, koira vaistoaa sena ja hermostuu itsekin. Koira haistaa pelon ihmisessä.

 

Nartut ottavat hieman helpommin kontaktia kuin urokset. Urokset leikkivät vetoleikkejä lelulla mieluummin kuin nartut.

 

Tuomareiden välillä on eroja tulkitessa koiran käytöstä. Pysähtyykö koira, koska se ei pelkää vai onko se jähmettynyt kauhusta?

 

Koiran isällä on testien mukaan suuri merkitys koiran käytöksessä testin kaikkiin muihin osioihin paitsi sosiaalisuuteen ja jäljelle jäävään käytökseen (kun koira ohittaa pelottavan kohdan uudelleen).

 

Älkää KOSKAAN käyttäkö pelokasta koiraa jalostukseen. Pelokkuus ja välttelevyys ovat hyvin vahvasti perityviä kaikissa roduissa.

 

Kyse on aina kahden tai useamman yksilön vertailusta toisiinsa. Kumpi on parempi yksilö verrattuna haluttuun ominaisuuteen? Kaikilla jalostetuilla yksilöillä on fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia.

 

Periytyvyyden aste kuvaa kahden valitun vanhemman ja rodun keskiarvon eroa verrattuna niiden jälkeläisiin. Jos periytyvyyden aste yli 30%, siihen voidaan vaikuttaa jalostuksella.

 

 

 

OMINAISUUS

TESTIOSIO

PERIYTYVYYSASTE

Leikki

2, 5, 9, 10

37%

Takaa-ajo, tarttuminen

3

43%

Pelko

6,7

52%

Aggressio

5, 6, 8

36%

Sosiaalinen kontakti 

1

41%

Uteliaisuus

5,6,8

40%

 

 

Koiran ensimmäiset elinviikot vaikuttavat koiran sosiaalisuuteen. Pennuilla on herkkyysvaihe 5-12 viikon iässä, jolloin ne kiintyvät herkästi ihmiseen. Herkkyysvaihe menee ohi, jos sitä ei käytetä hyväksi. Koiran pennut on sosiaalistettava 5-12 viikon ikäisinä tuon herkkyysvaiheen ollessa vahvimmillaan, leikkimällä ja käsittelemällä paljon pentuja. Pelkkä ruokinta ei riitä sosiaalistamiseen. Jos sosiaalistaminen ohitetaan herkkyysvaiheessa, koirasta tulee hyvin ”ujo”, suhtautuu mm. vieraisiin ihmisiin ja vieraaseen ympäristöön varautuneesti.

 

Kirja: Genetics and social behaviour of the dogs

 

Koirat jalostettu vuosisatojen kuluessa tiettyihin tarkoituksiin. Tämän vuosisadan aikana käyttötarkoituksen merkitys on vähentynyt kaupungistumisen myötä, joten koirien alkuperäiset käyttöominaisuudet ovat heikentyneet. Koirien arkuus on yhteydessä tähän, ettei koiria käytetä enää käyttökokeissa, ainoastaan näyttelyissä ja koirat valitaan jalostukseen ainoastaan näyttelymeriittien perusteella.

 

Koirien tulisi olla itsevarmoja, mikä voi aiheuttaa ongelmia koiran omistajalle koiran käsittelyssä. Ihmisen tulisi ottaa lauman johtajan rooli, valitettavan usein tämä ei kuitenkaan onnistu koiran omistajalta. Tämä voi johtaa siihen, että kaupungeissa nykyisin suositaan pehmeitä koiria, jotka usein ovat arkoja.

Colliet (704 testattua) ovat tilastollisesti arkoja Ruotsissa. Poistettaessa tilastoista arat koirat, Ruotsista löytyy 25 ”rohkeaa” collieta. Arat isot koirat ovat vaarallisia, sillä jos ne eivät pysty pakenemaan, hyökkäävät. Aggressiivisia collieita löytyy Ruotsista 14 kappaletta, jotka ovat samanaikaisesti myös arkoja.

 

Rottweilereista (2520 testattua) löytyy 245 kappaletta, jotka ovat aggressiivisia, mutta niissä ei ole pelkoa samanaikaisesti. Tämäntyyppinen aggressiivisuus on erilaista kuin pelosta johtuva aggressiivisuus. Pelokkaita rottweilereita oli 100 kappaletta, mutta niillä ei esiintynyt aggressiivisuutta.

 

Monet pikkukoirat ovat erittäin aggressiivisia, jos ne olisivat isoja koiria, ne olisivat jo kielletty.

 

Rotujen sisällä on suuria vaihteluita luonteessa. Tästä syystä on kehitetty rotuprofiileja, joiden pitäisi indikoida rodussa haluttuja luonneominaisuuksia. Ihanne olisi, että yksilö rodussa vastaa määriteltyä rotuprofiilia.

 

Jos rodun luonteen laatua halutaan parantaa, on rotuyhdistyksen kiinnitettävä asiaan huomiota ja ponnisteltava sen hyväksi. Vrt. PRA, lonkat, polvet, jne.

 

Luonnetesti ei voi kertoa kasvattajalle yksiselitteisesti millainen koira on. Testi kestää tunnin, koiran omistaja tuntee oman koiransa pitkältä ajanjaksolta. Jos epäilet koirasi luonnetta jalostukseen, älä käytä sitä. Luonnossa vain harva yksilö pääsee jatkamaan sukua. Susilauman 35 jälkeläisestä ehkä vain yksi tai kaksi pääsee jatkamaan sukua. Noin 5-10% koirista on sen arvoisia, että niillä kannattaa jatkaa sukua.

 

Neuvo kasvattajalle: jos pidät koirasta, sillä ei silti aina kannata jatkaa sukua. Jos et pidä koirasta, älä koskaan jatka sillä sukua.

 

Kun tapaat koiran, käytä intuitiota, älä pelkästään järkeäsi. Jos vaistoat koirassa jotain negatiivista, luota vaistoosi, älä käytä koiraa, josta vaistosi varoittaa.

 

KYSYMYKSIÄ LUENNOITSIJALLE:

 

1) Yleisin kysymys Per-Erikille vuosien varrella: voinko käyttää tiettyä koiraa, vaikka sillä on … / sen äidillä on… / sen isällä on… Vastaus: älä käytä.

 

Hyvä uros ei voi häivyttää nartun heikkouksia. Heikkoa narttua ei tulisi koskaan käyttää jalostukseen.

 

2) Sisäsiittoisuus on kasvava ongelma. Vie 60-70 vuotta nähdä sisäsiittoisuuden aiheuttamat ongelmat. Pienemmissä kannoissa jo ehkä jo aiemmin.

 

Sisäsiittoisuus aiheuttaa mm. pieniä pentueita, steriileitä yksilöitä, vastustuskyvyn puutteita, jne. Niin täydellistä yksilöä ei ole, että sitä kannattaisi käyttää sisäsiitokseen. Sisäsiitos vaikuttaa voimakkaasti yksilön immuunisysteemeihin.

 

Esimerkki kapean kannan käytöstä jalostuksessa: yksi labradorin noutaja uros Ruotsissa tuotti 800 jälkeläistä, myöhemmin havaittiin, että uros kantoi perinnöllistä kaihia.

 

Voit tutkia sisäsiittoisuuden astetta tutkimalla koirien taustoja (vanhemmat, isovanhemmat) sukutauluista tarkemmin.

 

3) Vältä käyttämästä jalostukseen yksilöitä, joita et tunne.

 

Kaikilla tulisi olla vapaa pääsy tietokantoihin, joista näkyvät sukutaulut, näyttelytulokset, luonnetestitulokset, sairauksiin liittyvät tulokset. Näin onkin jo Suomessa ja Ruotsissa.

 

Kun jalostat yksilöitä, käyttäydy kuten luonto käyttäytyy. Karsi heikot, anna vain vahvojen jatkaa sukua. Älä koskaan käytä sairaita eläimiä.

 

4) Näyttelytulokset ohjaavat / pakottavat kasvattajia tiettyyn suuntaan, joka ei välttämättä ole ainoa oikea. Terveysohjelmat yrittävät karsia liikajalostuksen aiheuttamia ongelmia.

 

Näyttelymeriitit kertovat vain ulkonäöstä, eivät koiran terveydestä. Näyttelyssä voivat menestyä koirat, jotka menevät ”liiallisuuksiin”, eivätkä enää vastaa rotumääritelmää sen alkuperäisessä merkityksessä.